Kuin kukat kämmenellä
Filippiiniläiset ovat uskomattoman positiivisia, hymyileviä ja ystävällisiä. Meitä on kohdeltu kuin kukkaa kämmenellä, eikä kertaakaan ole ollut turvaton olo. Normaalisti työpäivä alkaa lämpimillä haleilla ja poskisuudelmilla. Haleja toki satelee myös pitkin päivää.
Ajattelimme kertoa muutamia esimerkkejä positiivisista kokemuksistamme! Uskomme, että tulemme kaipaamaan Filippiiniläisten iloisuutta ja elämän myönteisyyttä lähdettyämme täältä :)
Jos meillä on töissä pienintäkään pohdintahetkeä meitä tullaan auttamaan välittömästi. Jos seisomme hetkeäkään asiakkaiden välillä, meille tullaan antamaan tuolit peppujen alle. Viettäessämme yhdessä vapaa-aikaa paikalliset opiskelijat ohjeistavat kuskin oikeaan paikkaan ja tarjoavat aina mahdollisuuden tullen meille kyydin omilla menopeleillään.
Eräs asiakkaamme kutsui koko fysioterapiakuntoutusyksikkömme heille kotiin syömään. Ruokaa oli valtavasti ja oli päivänselvää, että kavereiden kaveritkin ovat tervetulleita. Toinen vastaava tilanne oli meidän ollessa Apolla, jolloin menimme asiakkaan kotiin. Meille tarjoiltiin päivän aikana aamupala ja lounas, vaikka emme olleet koskaan aikaisemmin naista nähneetkään - hän oli kovin huolissaan söimmekö tarpeeksi - täällä syömsitä ei voi välttää :D
Meiltä kysellään jatkuvasti onko kaikki hyvin ja pieninkin muutos meissä huomataan (kuten rusketus tai palanut otsa) :D Poistuessamme talolta, meitä tullaan noutamaan skootterilla, mikäli kauppareissu venyy liian pitkäksi. Eikä töihin unohtunutta lounaslaatikkoakaan tarvitse huolehtia, sillä joku tuo sen kotiovelle. Meitä otetaan mukaan kaikkiin vapaa-ajan aktiviteetteihin ja meidän kanssa halutaan viettää aikaa. Meille on sanottu, että meidän ei koskaan tarvitse kysyä saammeko tulla mukaan, vaan että olemma aina tervetulleita.
Vieraillessamme Apo- saarella eräs paikallinen sairaanhoitaja järjesti meidän matkan sinne, sekä opasti meitä saarella. Jos jossain on tarjolla ruokaa se on tarkoitettu kaikille jaettavaksi, aina.
Ventovieraat ihmiset toivottavat huomenta ja hymyilevät, aamulenkki kuluukin toivotuksiin vastaillen ja hymyillen. Ilmapiiri on rento ja lämmin.
Kirjaimellisesti emme ole hetkeäkään yksin, vaan aina on joku ympärillä tuomassa turvaa. Tähän emme ole Suomessa tottuneet.
