Fysioterapiaa...

Pikku hiljaa ollaan päästy sairaalan fysioterapeuttien päivärytmiin. Edelleen joka päivä alkaa ruokoilemalla. Ja yleensä päivän mittaan on klinikka potilaita ja iltapäivästä on paremmin aikaa kiertää osastoilla tapaamassa potilaita. Potilaita on paljon, mutta on myös terapeuttejakin :)

Fysioterapiaopiskelijoita kohtaan on kova kuri. Heiltä vaaditaan tietoa koko ajan. Opiskelijat tekevät potilaiden kirjauksia kotona, joten he tekevät tätä työtä kellon ympäri ilman palkkaa. Olemme huomanneet myös jos opiskelijat unohtavat potilas tilanteissa jonkun välineen esim. mittanauha) siitä seuraa rangaistus esim. lisää potilaita, tämä taas tietää lisää töitä kotonakin. Tai jos opiskelijalla ei ole työvaatteita päällä (edes hyvästä syystä johtuen) hän saa siitä rangaistuksen. Rangaistus sisältää joskus lisää työpäiviä sairaalassa. Tämä tietysti herättää tunteita, mutta täällä toimitaan näin. Yritetään ehkä kantapään kautta opettaa asioita. Itse koen henkiläkohtaisella tasolla, että tuo hyvin vanhanaikaista " opettamista"

Myös olimme kuuleet aikaisemmin että Filippiineillä lääkäri määrää terapian. Se on täällä osittain totta. Lääkäri voi määrätä raamit terapialle esim. lämpöhoitoa, sähköhoitoja ja toiminnallisia ja liikkuvuus harjoituksia. Mutta fysioterapeutti tutkii ja päättää tarkemmin mitä tekee. Täällä myös kannustetaan siihen että voi olla lääkärin kanssa erimieltä, jos osaa siis perusteella oikein asiansa. Tärkein on potilas ja hän vuokseen tehdään mitä vain on tehtävissä.